Säädösten operationalisoinnista synteesiin ja paluu juurille

Nyt onkin hetki mietitty sitä, mitä tuli sanottua elokuussa. Luonnollisesti asiaa on myös kokeiltu ja säädöksiä on jauhettu atomeiksi rakenteena sekä sisällön osalta. Lähtien Valtioneuvostolaista edetään Valtioneuvoston ohjesääntöön sekä Valtioneuvoston asetukseen puolustusministeriöstä. Vasta sitten päästään lain puolustusvoimista (551/2007) kimppuun.

Lyhyesti sanottuna kustakin pykälästä ja momentista irrotettiin osatekijöitä toimijoiksi ja teksti pilkotaan yksittäisiksi väitteiksi. Parhaimmillaan tai pahimmillaan momentista voi tulla toistakymmentä väitettä ja pykälästä vähän enemmän. Samalla luodaan verkosto väitteiden välille, eli mihin ylempiin väitteisiin (toimivaltoihin) yksittäinen väite perustuu?

Kun säädösten tekstiä aletaan ymmärtää väitteiden kautta, voidaan myös tarkastella, onko se tehokkaasti ja selkeästi kirjoitettu. Laissa puolustusvoimista meitä auttaa se, että siinä kuvatut asiat on toteutettu ja tulosta voidaan verrata alkuperäiseen. Haasteeksi muodostuu se, ettei käsitteitä ja niiden välisiä suhteita ole kuvattu kovin tarkasti. Näihin keskittymällä voidaan parantaa tilannetta.

Edelliset osat:  Säädösten operationalisointi ja Semanttinen Finlex

Katso myös: Näin tietomallimies muotoilisi säädöstekstiä

Lakiteksti ja sen tulkinta

Olemme aiemmin purkaneet säädösten sisältöä väitteiksi. Tiivistettynä se menee näin:

1. Etsitään kaikki uudet termit tai niiden yhdistelmät, joita tarvitaan uusien väitteiden luomiseen
2. Kirjoitetaan suoria väitelauseita subjekti - predikaatti - objekti [- objektin tarkenne] kustakin momentista.
3. Tarkastetaan, perustuvatko ne aiempiin väitteisiin ja että väitteet eivät ole päällekkäisiä jo aiempien kanssa.

Esimerkiksi lain puolustusvoimista 24 § kuuluu seuraavasti

Ensimmäisessä momentissa kuvataan puolustusvoimien ja puolustusvoimain komentajan asemasta. Toisessa momentissa taas kuvataan puolustusvoimien rakennetta organisaation ja päällikkyyden osalta.

Luonnollisen kielen rajoitteet tulevat nopeasti esille, koska on haastavaa erottaa tuosta eri asiakokonaisuuksia sekä eri käsitteiden välisiä suhteita. Oikeastaan suurin ongelma tiedon kannalta onkin käsitteiden ja niiden tietomallien puuttuminen. Käsitteitä ja tietomalleja ei ole määritelty tarkemmin myöskään puolustusvoimien sisäisissä normeissa, joihin emme voi nyt pureutua.

Purkamalla kuvan 1 teksti osiinsa, muodostetaan noin 20 väitettä tästä pykälästä.

Olennaista väitteissä on se, että eri asiat on jaettu omiksi paketeikseen. Joku voi olla sitä mieltä, että niitä on liikaa, mutta käytännössä jokainen voidaan tunnistaa erikseen lakitekstistä. Pieni osa väitteistä on yleistyksiä, kuten toteamus, että Pääesikunta on hallintoyksikkö. Hallintoyksikkö tarkoittaa jotain kokonaisuutta, jolle annetaan päätösvaltaa. Tätä voidaan voidaan delegoida siinä edelleen sen osille ja virkamiehille, jotka tekevät konkreettiset päätökset.

Voidaan myös tarkastella yksittäisen väitteen suhdetta yleisempiin väitteisiin. Esimerkkinä "Puolustusministeriö ohjaa Puolustusvoimat"

Kohta, josta väite on johdettu, löytyy kohdista Haettu säädösteksti ja Haettu lisäteksti. Liittyvien toimivaltojen, esimerkiksi "Puolustusvoimat kuuluu Puolustusministeriön toimiala" kohdalta voi hypätä tarkastelemaan niiden sisältöä. Väitteiden muodostaminen on mahdollista, koska väite linkitetään myös lain sisältökohtaan, jossa se esitetään luonnollisesna tekstinä. Koska viitataan myös pykälään, voidaan sen avulla näyttää kerralla kaikki pykälän väitteet kuten kuvassa 2.

Lakitekstin päivittämisen mahdollisuudet

Pykälän 24 tekstistä voisi lukea, että varuskunta on hallintoyksikkö, mutta käytännössä ainoastaan varuskunnan päällikölle muodostuu valtaa, jota normaalit hallintoyksiköt eivät jo sisällä. Siksi tulkitsin pykälän alla olevalla tavalla. Tekstin lopussa on mainittu termit ja erisnimet (koodit), jotka tässä pykälässä tarvitaan. Ne eivät siis ole varsinaista lakitekstiä, vaan niitä pitäisi ylläpitää johdonmukaisesti Digi- ja väestötietoviraston yhteentoimivuusalustan kaltaisessa ympäristössä. Se puolestaan sisältää sanastot-, koodistot- ja tietomallit-työkalut, joilla kuvaukset voidaan tehdä.

24 § Puolustusvoimien johto ja hallintoyksiköt

1. Puolustusvoimien ylimmästä päällikkyydestä säädetään perustuslaissa. Puolustusvoimat on hallinnollisesti puolustusministeriön alainen.
2. Tasavallan presidentti päättää sotilaskäskyasioista ja sotilaallisista nimitysasioista sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.
3. Puolustusvoimissa on puolustusvoimain komentaja, pääesikunta ja puolustushaarat.
4. Puolustusvoimat koostuu hallintoyksiköistä, joita ovat johtoesikunnat, sotilaslaitokset ja joukko-osastot. Hallintoyksiköt ovat puolustusvoimien paikallishallintoviranomaisia.
5. Puolustusvoimissa on lisäksi varuskuntia ja maakuntajoukkoja.

Termit: Puolustushaara, hallintoyksikkö, johtoesikunta, sotilaslaitos, joukko-osasto, paikallishallintoviranomainen, varuskunta, paikallisjoukko
Erisnimet: Puolustusvoimain komentaja ja Pääesikunta

Toinen huomattava seikka on, ettei yksittäisiä puolustushaaroja tulisi nimetä tässä vaiheessa, koska niitä ei toistaiseksi kuvata mitenkään. Kyseessä on mitä ilmeisimmin ihmiselle täysin luonnollinen tapa puhua ja kirjoittaa mieluummin konkreettisten asioiden kautta, jos niihin liittyvien käsitteiden tarkemmat suhteet eivät ole selkeitä. Laissa ymmärrettävästi edetään yleisestä yksityiskohtaiseen ja pykälien tasolla näin tapahtuukin varsin hyvin.

Siirrytään seuraavaksi pykälään 27, jossa kuvataan puolustushaarat ja niiden toimintaa. Voimassa oleva laki on muotoiltu seuraavasti

Kullekin puolustushaaralle puolustushaaralle on kuvattu sen rakenne, tehtävät ja toimivalta, vaikka selvästi nämä ovat yhteisiä. Siksi etenemällä yleisestä erityiseen kirjoittaisin pykälän uudestaan näin:

27 § Puolustushaarat

1. Maa-, Meri- ja Ilmavoimat ovat puolustusvoimien puolustushaarat. Maavoimien, Merivoimien ja Ilmavoimien esikunta ovat puolustusvoimien puolustushaaraesikunnat ja hallintoyksikköinä puolustushaaransa johtoesikuntia.
2. Puolustushaaraan kuuluu puolustushaaraesikunta, sotilaslaitoksia ja joukko-osastoja.
3. Puolustushaaraesikunnassa käsiteltävän asian ratkaisee esittelystä puolustushaaran komentaja, jollei asia ole säädetty tai määrätty muun virkamiehen ratkaistavaksi. Puolustushaaran kannalta merkittävät asiat ratkaisee kuitenkin puolustushaaran komentaja. Tarkempia määräyksiä asian käsittelystä puolustushaaraesikunnassa annetaan työjärjestyksessä, jonka puolustushaaran komentaja vahvistaa.
4. Puolustushaaraesikunnat ovat toimialaansa koskevissa hallinnollisissa asioissa Pääesikunnan alaisia.
5. Maavoimissa on lisäksi aluetoimistoja, joista säädetään pykälässä 27 c.
6. Merivoimien esikunta ohjaa ja valvoo sotilasmerenkulkua sekä sitä edistäviä ja turvaavia toimenpiteitä.
7. Ilmavoimien esikunnan yhteydessä toimii sotilasilmailuviranomaisena ilmailulaissa (864/2014) tarkoitettu sotilasilmailun viranomaisyksikkö.

Termit: Puolustushaaran komentaja
Erisnimet: Maavoimat, Merivoimat, Ilmavoimat, MAAVE, MERIVE, ILMAVE

Ensiksi nimetään puolustushaarat ja -haaraesikunnat ja tarkennetaan niiden roolia. Sen jälkeen kuvataan puolustushaaran rakenne ja toimivalta puolustushaaroissa sekää niiden hallinnollinen suhde Pääesikuntaan. Lopuksi kuvataan kunkin puolustushaaran erityispiirteet.

Mitä hyötyä tästä lähestymistavasta on?

Määrittelemällä käsitteet, niiden suhteet ja niitä vastaavat konkreettiset ilmentymät syntyy kuvattaville asioille rakennetta, jota voidaan hyödyntää sekä ihmisten mielissä että tietotuotteina kuin myös ydintietoa kuvaavana datana. Lisäksi itse lakitekstin etenemistä on helpompi seurata.

Lain useampien pykälien kuvaaaminen yllä esitetyllä tavalla ei ole tarpeellista, mutta siitä tulee oma blogijulkaisu vähän myöhemmin. Nyt voidaan tarkastella yhtä liittyvää tulosta.

Kirjoittamalla pykälät uudestaan todetaan kolme asiaa:

1. Puolustusvoimissa on hallintoyksikkö suurempia kokonaisuuksia, jotka muistuttavat toisiaan.
2. Tällaiseen kokonaisuuteen kuuluu johtoesikunta sekä hallintoyksiköitä, jotka toimivat sen alaisuudessa.
3. Kokonaisuus muodostaa alueellisen organisaatiotason, jolla on yleensä eri johtaja kuin johtoesikunnan (hallintoyksikkö) esikuntapäällikkö.

Tämä rakenne on kuvattu implisiittisesti sekä alkuperäisissä että puolustusvoimauudistuksen (2015) yhteydessä päivitetyissä pykälissä, mutta sitä ei ole lausuttu rakenteena, vaan viitenä erillisenä tapauksena. Samanlainen toiminta sisäisissä normeissa aiheuttaa sen, ettei sinällään hyvin selkeää rakennetta osata käyttää, vaan jopa organisaatio- ja johtamisrakenteet huojuvat. Eri järjestelmissä käytettävä data samoin kuin asian kuvailu voivat poiketa toisistaan, mikä aiheuttaa kitkaa toiminnassa.

Todellisuudessa erimielisyyttä siitä, millainen puolustusvoimien pitäisi olla ja miten sen pitäisi toimia, ei ole, vaan ongelma on järjestelmien välisessä keskustelussa sekä tietorakenteiden konkreettisissa ilmentymissä.

Siksi olen kirjoittanut luonnospykälän 27 d §, joka tarkentaa tätä välitasoa. Se voitaisiin kirjoittaa myös pykäläksi 26 a §, mutta silloin nykyisiä pykäliä pitäisi muokata siten, että niissä sanotaan aluehallintotasan ilmentymä.

27 d § Puolustusvoimien keskus- ja aluehallinto

1. Johtoesikunta ja sen hallinnollisessa alaisuudessa toimivat hallintoyksiköt muodostavat yhdessä hallinnollisen kokonaisuuden, johon ne kuuluvat. Tällä kokonaisuudella on komentaja (vast).
2. Puolustusvoimien keskushallintotasalla kokonaisuus on Pääesikunta ja alaiset laitokset, jota johtaa Pääesikunnan päällikkö.
3. Aluehallintotasalla nämä kokonaisuudet ovat puolustushaarat, joita johtavat puolustushaaran komentajat, sekä Puolustusvoimien logistiikkalaitos, jolla on johtaja.
4. Aluehallintotasan johtoesikunta on toimialaansa koskevissa asioissa Pääesikunnan alainen.
5. Puolustusvoimien logistiikkalaitos on sekä hallinnollinen kokonaisuus että osa Pääesikuntaa ja alaisia laitoksia yhtenä hallintoyksikkönä.

Termit: aluehallinto

Näillä täydennyksillä puolustusvoimien organisaatiorakenne selkiytyy seuraavanlaiseksi. Puolustushaarojen sisäistä rakennetta ei ole kuvattu, mutta se on samankaltainen kuin muidenkin kokonaisuuksien eli johtoesikunta ja sen alaisia hallintoyksiköitä.

Kuvassa erilaisten käsitteiden ja niiden tarkentumien ilmentymät on värikoodattu. Erikoisin näistä on Puolustusvoimien logistiikkalaitos (PVLOGL), joka on sekä sotilaslaitos (hallintoyksikkö) että aluehallintotasan kokonaisuus, jonka johtoesikunta on Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta (katso 27 b §).

Tätä kuvaa voi verrata esimerkiksi Puolustusvoimien verkkosivuilla lueteltuihin hallintoyksiköihin ja niiden suhteisiin. Tästä nousee tietysti se kysymys että, olisiko ollut helpompaa nostaa PVLOGL puolustushaarojen rinnalle, mutta ymmärtääkseni se ei tuolloin ollut mahdollista, joten ei mennä siihen. Tästä huolimatta nyt näitä kokonaisuuksia on helpompi ymmärtää. Lisäksi tämä rakenne on mahdollista hallita ja jakaa eri järjestelmien välillä.

Potentiaalinen uudelleenmuotoiltu laki puolustusvoimista pykälät 24-29 § käsitellään erillisessä blogijulkaisussa.

Vastuuvapauslauseke

Yllä oleva on puhtaasti omaa tulkintaani puolustusvoimien rakenteesta sekä laista puolustusvoimista. Se ei ole virallinen näkemys, eikä tällaisia muutoksia tavassa kirjoittaa säädöksiä ole edes ajateltu tehtävän.

Kyseessä on siis ajatuskoe, jolla näytetään, että rakenteinen tieto ja käsitemallinnus auttavat jäsentämään luonnollista kieltä siten, että sitä on helpompi tulkita ja määriteltyjä asioita on helpompi kuvata tietojärjestelmissä.