Kuka on #tietomallimies?

Miksi haluan puhua tiedonhallinnasta? Harrastan tiedonhallintaa ja sen miettimistä myös vapaa-ajalla. Tämä on ei-kaupallinen havaintojen ja hyvien käytäntöjen jakamiseen perustuva blogi, jonka kaikki osat olen joko itse kehittänyt tai lainannut muilta osaajilta.

Kuka on #tietomallimies?

Perustietoa

Olen Matias Aunola, keski-ikäinen suomalainen mies, joka on rakastunut tiedonhallintaan 2010-luvulla. Olen kiinnostunut vähän kaikesta ja tiedonhallinta on sopivan monimutkaista ja haastavaa. Toisaalta tiedonhallinta on tärkeää ja hyödyllistä, koska käytettävissä olevan tiedon määrä kasvaa räjähdysmäisesti, mutta ihmisen kyky käsitellä tietoa vain hitaasti.

Koulutukseltani olen fyysikko Jyväskylän yliopistosta. Siellä opin matematiikan ja fysiikan perusteet sekä tieteellisen ajattelun ja mallintamisen taitoja. Väittelin vuonna 2001 teoreettisen materiaalifysiikan alalta. Vuonna 2003 siirryin puolustusvoimien palvelukseen mallinnuksen ja simuloinnin tutkijaksi. Tekemällä monia erilaisia asioita päädyin tietojärjestelmien, systeemisuunnittelun ja kokonaisarkkitehtuurien pariin. Tiedonhallinta muodostui päätehtäväkseni vuoden 2012 aikana, eikä ole lähtenyt irti edes pesemällä. Marraskuussa 2020 aloitin tietoarkkitehtina terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella. Täällä en edusta työnantajaani, vaikka monilla tarinoillani ja kokemuksilla on juuret siinä ympäristössä.  

Miksi haluan puhua tiedonhallinnasta?

Harrastan tiedonhallintaa ja sen miettimistä myös vapaa-ajalla. Tämä on ei-kaupallinen havaintojen ja hyvien käytäntöjen jakamiseen perustuva blogi, jonka kaikki osat olen joko itse kehittänyt tai lainannut muilta osaajilta. Yritän käyttää viittauksia, jos joku muu on esittänyt sellaista, jota pidän jollain tavalla esimerkiksi sopivana. Asioita käsitellään yleisellä tasolla ja esimerkit ovat julkisia tai yksityiskohdiltaan siten muokattuja, etteivät ne vastaa mitään todellista tapausta.  

Asiat kehittyvät vain dokumentoidun työn, dialogin ja väittelyjen kautta. Toivon siis, että haastatte perustellusti kaiken, mitä sanon. Myös tuki esittämilleni väitteille on hyvä perustella. Tavoitteenani on luoda esimerkkejä ja vinkkejä siitä, miten tiedonhallintaa voi kehittää sen eri tasoilla ja osa-alueilla.  

Ehdottomasti paras alan suomenkielinen sanasto löytyy suomalaisesta asiasanasto- ja ontologiapalvelu FINTO:sta. Tietotermit 2016 on toteutettu myös ruotsiksi ja englanniksi, jolloin vertailu eri kielien välillä on myös mahdollista. Erityisen hyödylliseksi ontologian tekevät siihen sisältyvät käsitteiden väliset suhteet sekä pääkäsitteille skeeman avulla luodut käsitekartat (scalable vector graphics eli .svg-muodossa), jotka havainnollistavat näitä suhteita. Esimerkiksi tiedonhallinnan tulkinta tietoprosesseja järjestävänä toimintana siihen liittyvien prosessien tukemana on erittäin valaiseva. Myös muita tulkintoja voidaan esittää ja tullaan esittämään, mutta niistä enemmän ajallaan.

Kuva 1. Tiedonhallinnan käsite. Lähde: Tietotermit 2016: Tiedonhallinta, Kuvan URL: http://kaaviot.finto.fi/tt/tiedonhallinta.svg

Tervetuloa tiedonhallinnan maailmaan.