Kuinka digitalisoisin Suomen lainsäädännön? Osa 1

Alustavat havainnot

Eikö olisikin kiinnostavaa löytää lainsäädännön tilanne mielivaltaisena päivänä ja nähdä viittauksen lakien välillä? Näille molemmille olisi varmasti käyttäjiä sekä lakien säätäjien, käyttäjien ja tavallisten kansalaisten keskuudessa.

Tällä hetkellä Finlex-palvelu tarjoaa ajantasaisen lainsäädännön, alkuperäiset säädökset viitetietietoineen ja useita muita kokoelmia valtiosopimuksista lähtien. Palvelun tuottaa Edita Publishing Oy, joka toimittaa aineiston verkkosivuiksi. Käyttöehtojen mukaan esimerkiksi alkuperäiset säädökset ovat tekijänoikeuksista vapaita Oikeusministeriön kokoelmana.

Kokonaisuus on toimiva, mutta jo säädösmuutosten seurantaa ja sen löytämistä, että mikä versio tietystä pykälästä oli voimassa annettuna päivänä voi olla haastavaa löytää. Ehdotankin lainsäädännön rakenteen purkamista alkeisosiinsa ja muutosten tekemistä alimmalle tasolle. Linkki: Osa 2

Mistä lainsäädäntö koostuu?

Lainsäädännön ylimmällä tasolla ovat lait, asetukset ja niihin kohdistuvat muutossäädökset. Lait ja asetukset ovat voimassa, kunnes ne kumotaan tai kumoutuvat. Muutossäädökset puolestaan päivittävät voimassa olevien säädösten sisältöä.

Mistä säädökset koostuvat?

Lainsäädäntö on tekstiä, jossa on väliotsikoita ja pykäliä sekä niiden osia. Kannattaakin pysähtyä miettimään, mistä lain hyötykuorma muodostuu. Osat, luvut ja väliotsikot, joita kuvataan alla yhteisellä nimikkeellä luku, auttavat jäsentämään lain rakennetta. Siksi pykälillä valinnainen yhteys näihin. Sen sijaan jokainen rakennosa kuuluu täsmälleen  yhteen säädökseen.

Pykälä puolestaan on kokonaisuus, jossa ylimmällä tasolla on pykälän tunnus ja sen nimi. Momentit, kohdat ja alakohdat eivät ole olemassa itsenäisinä olioina. Säädöksen hyötykuorma eli sisältö on jaettu momenttien tekstikappaleisiin ja momenttien kohtien yksittäisiin luettelon alkioihin.

Varsinaisessa sisällössä viitataan usein saman lain muihin kohtiin sekä kokonaan toisiin säädöksiin. Näiden kirjaaminen mahdollisimman tarkasti helpottaisi myös erilaisten riippuvuuksien tunnistamista. Toistaiseksi tekstissä saatetaan viitata lakiin pelkällä nimellä ja ei myöskään säädöksen tunniste tekstissä oikein riitä. Edita on lisännyt viittauksia hypertekstinä eli linkkeinä säädösten sivulle, mutta edelleen ollaan aika rakeisella tasolla mietittäessä, mitä pitää tarkastaa, jos pykälää muutetaan tai liittyvä säädös muuttuu.

Mitä muutossäädös tekee?

Muutossäädös sisältää muutokset, jotka tehdään lakiin tai asetukseen muutossäädöksen tulossa voimaan. Nykyään muutossäädös on tekstinä ilmaistu luettelo muutosten kohteista sekä muutettavat pykälät ja kohdat. Tällä vältetään turhan tekstin toistamista, mutta teksti ei takaa sitä, että säädöksen muutokset olisivat täysin selkeitä, erityisesti, jos pykälää tai momenttia on muokattu useammin.

Kuvassa 2 esitetty säädösten rakenteistaminen auttaisi säädösten muuttumisen seurantaa, koska kullekin rakenneosalle saadaan versiohistoria ajan kuluessa. Erityisesti se mahdollistaa säädösmuutosten yksikäsitteisen kuvaamisen, kun ne esitetään rakenteina. Tällöin ylemmät rakennosat on otettava mukaan, jotta nimeäminen toimii, mutta tästä selvitään kirjaamalla rakenneosan vaikutus sen hetkiseen säädökseen. Vaikutukset ovat ei muutu, päivitetään, lisätään ja kumotaan, joista kolmea viimeistä käytetään muutosten kuvailutiedoissa.

Erityinen etu tässä on se, että muutokset voidaan siirtää helposti takaisin muutettavaan säädökseen heti muutossäädöksen hyväksymisen jälkeen. Laissa tai asetuksessa on sillon pykäliä ja momentteja, jotka tulevat voimaan myöhemmin. Alla kuvassa 2 esimerkki osasta rakenteistettua muutossäädöstä "Laki puolustusvoimista annetun lain muuttamisesta (1617/2009)".

Voimassa oleva laki on se kokoelma, joka on tullut voimaan viimeistään tänään ja on voimassa vielä tänään. Siten erillisiä toimittettuja tiedostoja ei tarvita, vaan sellaisia voidaan tuottaa automaattisesti säädöksen ja päivämäärän perusteella. Toisaalta voidaan myös tuottaa lain kaikki julkaistut versiot tiedolla ajanjaksosta, jolloin se on voimassa.  Luultavasti ajantasainen versio ja haluttu päivämäärä riittävät.

Säädösten ylläpito ja jakelu

Säädösten vieminen rakenteiseen muotoon vaatii työtä, mutta se helpottaa monella tavalla niiden käyttöä ja ylläpitoa. Ihan ensimmäisenä kannattaa lähteä liikkeelle pienestä kokonaisuudesta, joka ainoastaan viittaa muihin lakeihin ja säädöksiin. Edellä on luotu jo perusteita toteuttaa näitä prosesseja ja säädösten jakelua, mutta siitä enemmän sarjan seuraavissa osissa.

Erityisesti kannattaa miettiä sitä, miten lain sisältö voidaan tuottaa lähtötietojen perusteella. Hiukan miettimällä päästään jo melko hyvään tilanteeseen ja kannasta päästään seuraavaan muotoon muutamalla muokkauksella, kun luvut (6 kpl) ja pykälät siirretty samaan sarakkeeseen. Varsinainen teksti saadaan laittamalla luvuille ja pykälille omat rivit tasolle ja otsikolla omilla fonttikoillaan.  Varsinainen leipäteksti tulee omana tekstikappaleenaan momenteista ja kohdista järjestysnumeron perusteella. Tätä voi verrata alkperäiseen Laki pv:sta (551/2007).

Minulla ei ole luonnollisestikaan mitään mahdollisuuksia aloittaa näin laajaa ohjelmaa suomalaisen lainsäädännön digitalisoinnista, mutta ajatukset ovat vapaasti käytettävissä. Varsinaiset tietokannat kattavat vain pienen pienen osan kokonaisuudesta, joten Editankaan oikeutta palveluunsa ei ole loukattu.

Avaan ratkaisua teknisesti sarjan seuraavissa osissa ja esitän myöhemmin luvatun tavan käsitellä yleisiä asioita tietokannoissa esimerkkinä puolustushaara yleisesti verrattuna maavoimiin sekä puolustushaarat kokoelmana. Minun voi ottaa yhteyttä twitterkahvani @matijas avulla. En siis toistaiseksi tee mitään kaupallista työtä näihin asioihin liittyen.

Huomautus

Tätä kirjoitusta päivitetään tarvittaessa. Alkuperäinen versio julkaistu 17.7.2021. Alakohta lisätty 22.7.2021.