Lainsäädännön ja sen dokumentaation kuvaamiselle on jo luotu kansainvälinen. hyväksytty standardi Akomantoso, joka mahdollistaa prosessien, rakenteiden ja viittausten hallitun käytön. Ongelma Suomessa ei olekaan standardin puute, vaan se, että lähtötiedot ovat puhtaasti tekstimuotoisia.

Säädösvalmistelu kyllä tuottaa perusteita ja yksittäisiä säädöksiä, mutta ne ovat toistaiseksi tekstiä verkkosivuilla. Tuoreemmista versioissa on hypertekstin avulla tuotettuja linkkejä säädösten välillä eri kohtiin, mutta tämä lähinnä ajantasaisten säädösten kohdalla. Lisäksi kuhunkin säädökseen liittyen tiedetään, mitä muutoksia siihen on tehty ja mitkä muut säädökset siihen perustuvat. Esimerkiksi laille puolustusvoimista tämä viitesivu (551/2007) on melko laaja.

On kuitenkin haastavaa löytää tiettynä ajankohtana voimassa ollut versio laista ja se, mihin muihin lakeihin ja niiden kohtiin eri kohdat tukeutuivat. Ilman jo Akomantosossakin mainittua säädösten purkamista alimmalle tasolle ja niiden versiointia ei ole mahdollista löytää oikeaan kohtaan tulkittaessa lakia. Miten tämä ongelma voidaan käsitellä paloittain? Linkit: Osa 2, Osa 4.

Huom. Uusi, jäykempi ja säädösten rakenteisuutta korostava malli kuvassa 1b lisätty 26.7.2021.

Säädösten rakenteistaminen

Tässä vaiheessa en halua esittää mitään muutoksia itse säätämisprosessiin, jonka tuotteena saadaan jokaiseen säädöksen tausta- ja tukimateriaalia tulkintoja varten. Sen sijaan ehdotan itse säädösten rakenteistamista, kun lakeja ja asetuksia säädetään ja muutetaan. Siten säädöskokoelma muuttuisi vähitellen eläväksi verkostoksi kohteita.

Toinen merkittävä ajatusloikka olisi se, että varsinaiset lait ja asetukset olisivat kokonaisuuksia, jotka kattavat kaiken sisällön, joka niissä on ollut. Kullakin alkiolla on siis voimassaolon alku ja loppu. Säädösmuutokset kohdistuvat lakien sisältöön, joka muuttuu muutoksen astuessa voimaan. Säädösmuutokset eivät olisi enää itsenäisiä säädöksiä, vaan tietyn säädösten rakenneosiin kohdistuvia operaatioita, joiden tulos viedään osaksi varsinaista lakia tai asetusta.

Tämän perusteella laissa tai asetuksessa voi olla pykäliä ja momentteja, jotka eivät ole vielä voimassa. Säädös tiettynä päivänä on yksinkertaisesti niiden rakenneosien, jotka ovat tuolloin voimassa, muodostama joukko. Tästä voidaan muodostaa perinteinen tekstimuotoinen esitys, johon voidaan toki lisätä viittauksia. Toisaalta erilaisia viittauksia voidaan hallita paremmin, koska säädöksen rakenne ja sisältö on erotettu toisitaan. Edelleen Akomantoson tarkoittamia elementtejä on näin olemassa valmiina.

Kuva 1. Säädöksen rakenneosien suhteet ja luonne. Viitaukset lähtevät momenteistä, mutta voidaan tehdä kaikille rakenneosien tasoille.

Tätä voidaan vielä tehostaa irrottamalla rakenne ja sisältö erillisiin yksiköihin. Tällöin tekstisisällöstä viitataan rakenneosiin, mutta rakenneosilla ei ole kuin tunniste ja hierarkia, joka on sama kuin yllä.

Kuva 1b. Säädösten rakenneosat ja niihin liittyvät otsikot ja tekstisisältö.

Luvut, pykälät, momentit, kohdat ja alakohdat syntyvät jollain hetkellä ja niitä voidaan kumota. Muuten ne ovat käytännössä pysyviä. Tekstisisällöt ja otsikot muuttuvat lakia päivitettäessä. Molemmat rakenteet on testattu ja ne tuottavat saman dokumenttimuotoisen sisällön, jota esitellään alla.

Prosessin muutos: lakivalmistelu

Ennen kuin nähdään millaisia tuloksia tämä malli tuottaa, käydään läpi se, mitä nykyprosessissa muutettaisiin. Itse lain valmisteluun ei ole tarkoitus puuttua, vaan esitykset ja muutokset rakenteistetaan, kun ne ovat lähellä valmistumista. Siinä vaiheessa niitä voidaan tarkastaa ja täydentää tarpeen mukaan. Esimerkiksi juuri viittauksia ja niiden ajantasaisuutta voidaan arvioida.

Kuva 2: Lain säätäminen tavoitetilasa, esimerkkinä Laki puolustusvoimista

Kuvassa 2 lain valmistelijat tuottavat lain luonnoksen, jonka asiantuntijat purkavat rakenneosiksi. Valmistelijat tarkastavat, että tulos vastaa alkuperäistä. Tämän jälkeen rakenteeseen täydennetään riippuvuudet rakenneosien välillä lain sisällä ja muiden lakien suhteen. Samalla luodaan myös suhteen säädösten välille.

Kuva 3. Viittausten ja suhteiden täydentäminen lakiesitykseen. Riippuvuudet muihin säädöksiin täydennetään tässä vaiheessa.

Lain hyväksymisen yhteydessä sekä valmistelijoiden tuottama teksti että rakenneosat ja viittaukset liitetään säädöskokoelmaan. Periaatteessa tekstiversio voidaan tuottaa automaattisesti rakenteista, kuten myöhemmin nähdään.

Prosessin muutos: säädösmuutoksen valmistelu

Säädösmuutosten valmistelu ei alussa myöskään poikkea vanhasta prosessista. Sen sijaan muutoksen ollessa valmis se jälleen puretaan säädöksen rakenneosiksi. Aiemman puhtaan tekstin lisäksi löydetään ne rakenneosat, jotka päivittyvät, lisätään tai kumotaan.

Kuva 4: Säädösmuutoksen valmistelu. Rakenneosat saadaan alkuperäisestä laista tai niitä luodaan suoraan muutossäädökseen.

Olemassa olevat rakenneosat siis kopioidaan, päivitetään ja merkitään niihin muutoksen tyyppi. Rakenneosat luodaan samanlaiseen rakenteeseen kuin päivitettävässä laissa, joten ylemmät rakenteet eli luvut ja pykälät on yleensä aina luotava, vaikka vain tekstiä muutettaisiin. Itse asiassa otsikoita sekä lukujen ja pykälien nimiä päivitetään harvoin, mutta sitäkin tapahtuu. Alla säädöksen rakenneosille tehtävät toimenpiteet muutossäädöksen rakeeneosien eri tyyppien tapauksissa.

Ei muutu

Rakenneosa ei muutu, joten säädökselle ei ei tehdä mitään.

Päivitetään

Säädökseen viedään uusi rakenneosa, jonka voimassaolo alkaa muutossäädöksen tullessa voimaan. Alkuperäisen rakenneosan voimassaolo päättyy edellisenä päivänä. Lopuksi kaikki rakenneosan voimassa olevat osat yhdistetään tähän uuteen versioon.

Lisätään

Säädökseen lisätään uusia rakenneosia, joiden voimassaolo alkaa muutossäädöksen tullessa voimaan.

Kumotaan

Kumottavan rakenneosan voimassaolo päättyy säädöksen voimaantuloa edellisenä päivänä.

Säädöksen kumoaminen

Jos koko laki tai asetus kumotaan, siirretään säädös tilaan kumottu määrättynä päivänä. Samalla kaikkien rakenneosien voimassaolo päättyy, mutta erillistä muutossäädöstä ei tehdä, vaan kyse on kumoavasta laista tai asetuksesta.

Mahdollisten siirtymäsääntöjen puitteissa joitain rakenneosia voi jäädä voimaan, kunnes ne kumotaan erikseen.

Esimerkki: Muutossäädös (678/2008)

Kun laki puolustusvoimista oli säädetty 11.5.2007, ensimmäinen siihen kohdistuva muutos tehtiin pykälään 50. Alla kuvailu muutossäädl

Muutoskokonaisuuden kuvailu tekstinä (säädöskokoelmasta)

muutetaan puolustusvoimista 11 päivänä toukokuuta 2007 annetun lain (551/2007) 50 §:n 4 momentti seuraavasti:

Tulkinta

Teksti saatiin muutosssäädöksestä ja rakenteet oli jo luotu aiemmin, joten säädökseen kopioitiin alla näkyvät rakenteen. Ne on ensin otettu ulos tietokannasta ja laitettu oikeaan järjestykseen, jonka jälkeen tieto on konvertoitu html-muotoon. Tätä voi verrata muutossäädöksestä löytyvään versioon ilman selitteitä.

Muutossäädöksen teksti 15.11.2008

[Ei muutu] 6 luku Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset

[Ei muutu] 50 § Voimaantulo ja siirtymäsäännökset

[Päivitetään] Puolustusvoimien virassa 31 päivänä joulukuuta 2007 palvelleen eroamisikään sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Mitä hyötyä tästä kaikesta onkaan?

Teknisesti hyöty on varmaankin se, että lakien ja asetusten sisältöä on helpompi ylläpitää, seurata, julkaista ja tarkastaa. Lain säätäjille se mahdollistaa parempaa laadunhallintaa, kun erilaisia näkymiä tietoon voidaan muodostaa aiempaa helpommin. Esimerkiksi viittaukset kumottuihin lakeihin tai päivitettyihin pykäliin voidaan nostaa esille.

Säädösten käyttäjille suurin etu lienee se, että voidaan muodostaa lain sisältö minä tahansa päivänä hakemalla tuolloin voimassa olevat osat. Esimerkiksi laista puolustusvoimista (551/2007) löytyy säädöskokoelmasta alkuperäinen ja ajantasainen versio. Lisäksi käytettävissä on säännösmuutosrekisterin sivu, jolta liitynnät lakin löytyvät.

Edellä kuvatun harjoituksen tekemällä tämä kaikki on mahdollista ja suhteellisen yksinkertaista. Itse säädöskokoelma on valtava kokonaisuus, mutta jostain on aloitettava. Tässä on ainakin malli, jonka pohjalta voi aloittaa sekä tiettyjen lakien ylläpidon että parempien työkalujen kehityksen. Sarjan myöhemmissä näytetään myös kannan tarkempaa rakennetta, mutta nyt katsotaan tuloksia.

Toteuttamalla kunkin säädösmuutoksen erikseen ja päivittämällä sen jälkeen muutokset lakiin saadaan katkeamaton ketju lain puolustusvoimista sisällöstä säätämisajankohdasta nykyhetkeen. Tätä varten on luotu sivusto, josta eri versiot löytyvät. Versioiden ja muutossäädösten välillä voi navigoida ja lisäksi muutossäädöksistä löytyy linkki alkuperäiseen säädökseen Finlex-palvelussa.

Linkkejä tärkeimpiin versiohin

Laki puolustusvoimista, alkuperäinen versio 1.1.2008
Muutossäädös 509/2013, puolustusvoimauudistus, voimaan 1.1.2015
Laki puolustustuvoimista puolustusvoimauudistus, voimaan 1.1.2015
Laki puolustusvoimista, uudet päätehtävät, voimaan 1.7.2017
Muutossäädös 573/2017, eläkeuudistus, voimaan 1.1.2018
Laki puolustusvoimista, sotilastiedustelulaki, voimaan 1.6.2019
Laki puolustusvoimista, nyt voimassa oleva, voimaan 1.1.2021
Kaikki sisältö aikaleimoilla, PV laki aikaleimoin
Asetus puolustusvoimista (1319/2007) aikaleimoilla.

Johtopäätökset

Säädöksen rakenneosien käsittely itsenäisinä tietopaketteina mahdollistaa lain sisällön jatkuvan ylläpitämisen. Edellä esitettyjä väliversioita laista ei ilmeisesti ole saatavilla mistään.

Lisäksi muutossäädöksen luonteen muuttaminen lakiin integroitavaksi palaksi vähentää viittauksia lain aiempiin muutoksiin, koska muutokset voidaan tarkastaan itse lain sisällöstä. Päivitetyt ja uudet rakenneosat viittaavat muutossäädökseen, jonka perusteella ne on luotu.

Ajatukset ovat vapaasti kenen tahansa käytettävissä.

Otteita lakiversioista

Lopuksi muutama palanen lakitekstistä eri ajankohtina.

Ote: Laki puolustusvoimista (551/2007) alkuperäinen versio, 1.1.2008 (1, 2 ja 50 §)

1 luku Yleiset säännökset

1 § Soveltamisala

Tässä laissa säädetään puolustusvoimien tehtävistä, toimivallasta, organisaatiosta, hallinnosta, sotilaskäskyasioiden päätöksentekojärjestelmästä ja henkilöstöstä.

2 § Puolustusvoimien tehtävät

Puolustusvoimien tehtävänä on:

1) Suomen sotilaallinen puolustaminen, johon kuuluu:

a) maa-alueen, vesialueen ja ilmatilan valvominen sekä alueellisen koskemattomuuden turvaaminen;

b) kansan elinmahdollisuuksien, perusoikeuksien ja valtiojohdon toimintavapauden turvaaminen ja laillisen yhteiskuntajärjestyksen puolustaminen;

c) sotilaskoulutuksen antaminen ja vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen ohjaaminen sekä maanpuolustustahdon edistäminen;

2) muiden viranomaisten tukeminen, johon kuuluu:

a) virka-apu yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, terrorismirikosten estämiseksi ja keskeyttämiseksi sekä muuksi yhteiskunnan turvaamiseksi;

b) pelastustoimintaan osallistuminen antamalla käytettäväksi pelastustoimintaan tarvittavaa kalustoa, henkilöstöä ja asiantuntijapalveluja;

c) osallistuminen avun antamiseen toiselle valtiolle terrori-iskun, luonnononnettomuuden, suuronnettomuuden tai muun vastaavan tapahtuman johdosta; sekä

3) osallistuminen kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan.

Puolustusvoimien muista tehtävistä säädetään erikseen.

6 luku Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset

50 § Voimaantulo ja siirtymäsäännökset

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Poiketen siitä, mitä 37 §:n 2 momentissa säädetään, 31 päivänä joulukuuta 2007 puolustusvoimien sotilasvirassa palvellut voi edelleen jatkaa palveluaan virassaan, vaikka hän ei olisi suorittanut Suomen puolustusvoimissa tai rajavartiolaitoksessa asevelvollisuutta aseellisessa palveluksessa tai naisten vapaaehtoista asepalvelusta.

Puolustusvoimien sotilasvirassa 31 päivänä joulukuuta 2007 palvelleen eroamisikään sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Muussa laissa tai asetuksessa oleva viittaus maanpuolustusalueeseen tai sen esikuntaan tarkoittaa tämän lain voimaantulon jälkeen viittausta operatiivisen sotilasläänin esikuntaan ja viittaus sotilasläänin esikuntaan puolestaan viittausta alueellisen sotilasläänin esikuntaan tai aluetoimistoon.

Ote: Laki puolustusvoimista (551/2007) "toinen" versio, 15.11.2008 (50 §)

6 luku Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset

50 § Voimaantulo ja siirtymäsäännökset

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Puolustusvoimien virassa 31 päivänä joulukuuta 2007 palvelleen eroamisikään sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Ote: Laki puolustusvoimista (551/2007) "yhdestoista" versio, 1.7.2017 (1 ja 2 §)

1 luku Yleiset säännökset

1 § Soveltamisala

Tässä laissa säädetään puolustusvoimien tehtävistä, toimivallasta, organisaatiosta, hallinnosta, sotilaskäskyasioiden päätöksentekojärjestelmästä ja henkilöstöstä.

2 § Puolustusvoimien tehtävät

Puolustusvoimien tehtävänä on:

1) Suomen sotilaallinen puolustaminen, johon kuuluvat:

a) maa-alueen, vesialueen ja ilmatilan valvominen sekä alueellisen koskemattomuuden turvaaminen;

b) kansan elinmahdollisuuksien, perusoikeuksien ja valtiojohdon toimintavapauden turvaaminen ja laillisen yhteiskuntajärjestyksen puolustaminen;

c) sotilaskoulutuksen antaminen ja vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen ohjaaminen sekä maanpuolustustahdon edistäminen;

2) muiden viranomaisten tukeminen, johon kuuluvat:

a) virka-apu yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, terrorismirikosten estämiseksi ja keskeyttämiseksi sekä muuksi yhteiskunnan turvaamiseksi;

b) pelastustoimintaan osallistuminen antamalla käytettäväksi pelastustoimintaan tarvittavaa kalustoa, henkilöstöä ja asiantuntijapalveluja;

3) osallistuminen kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan ja sotilastehtäviin muussa kansainvälisessä kriisinhallinnassa.

4) osallistuminen kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan ja sotilastehtäviin muussa kansainvälisessä kriisinhallinnassa.

Puolustusvoimien muista tehtävistä säädetään erikseen.